Let it snow!

Viimeistään tänään kotimatkalla tulin yksimielisen vakuuttuneeksi siitä, että Uggit ansaitsevat lämpimimpien kenkien tittelin. Elohopea on vieraillut miinus kahdeksassa asteessa ja silti tuntuu, että varpaat pikemmin hikoilevat kuin jäätyvät tohveleissa. Olen melko varma, että lähitulevaisuudessa tai jouluna Lapissa tulen olemaan erottamaton kaksikon kanssa aina ulkona liikkuessani, sillä näillä keleillä on taas tullut huomattua, että joskus mukavuus hyppää jättiloikan esteettisyyden edelle.

Lähipäivinä on ollut käytössä myös toinen ei-niin-esteettinen, mutta mukava (lue: lämmin) vaate:

Peak Performansen talvitakki, joka on ollut varmasti järkevin tekemäni sijoitus vaatteita koskien. Ei se hirveän nätti ole, mutta korvaamaton tuulessa, sateessa, rännässä tai lumessa poljettujen metrien kohdalla. Hintaa oli lähemmäs kolmea sataa euroa, mutta sen näkee myös laadussa; löytyy kaksi kerrosta, jotka saa irrotettua toisistaan (mahdollistaa ympärivuotisen käytön jee!), löytyy erilaisia taskuja ja vetoketjuja niin Ipodille kuin kainalotuuletusaikoilekin, yhtäkään kulutuksen merkkiä ei ole kuitenkaan kahden tehokäyttövuoden jälkeen ja ulkonäkökin on niin lumoava, kuin kunnon talvitakilla vain voi olla.

Sääennusteen ja tihuttavan, uhkaavasti vettä muistuttavan sateen jatkuessa muutkin vetimet taitavat kuitenkin tulla ajankohtaiseksi, kun lumi katoaa ja lämpitila nousee. Höh. Kun on nauttinut näin kauniista maisemista viikon verran, ei millään vaihtaisi näkymää taas perusharmaaseen. Käytän mielummin rumaa takkia, kuin vaellan loskassa hei!

Kotiin päästyäni koin suurta iloa; lehdestä löytyi jo kauan puolellasilmällä etsimäni yömekko. Ja arvatkaapa, mistä lehdestä - Pirkasta.

Suloisia yövetimiä löytyy vaikka millä mitalla, mutta haluan rintamukseen paksumpaa kangasta, jotta voin hyvällä omallatunnolla hengailla missä porukassa tahansa ja se teki tehtävästi haastavamman. Nyt houkutteleva yksilö kuitenkin löytyi ja metsästys Anttiloissa alkaa. Toivon hartaasti, että hamosta olisi valmistettu myös mustana.

Pirkka sisälsi muutakin yllättävää ihanaa:

Voi olla, että tänä jouluna kinkku syödään aprikooseilla ja manteleilla päälystettynä - ihanan innovatiivista!

En olisi blogin kirjoittelua aloittaessani uskonut, että tulen suosittelemaan Pirkan lukemista kaikille, mutta teen sen nyt. Yöpaitojen lisäksi K-Plussan kanta-asiakkaille ilmaiseksi tuleva lehti oli ainakin tällä kertaa täynnä kaikkea hyödyllistä ja hyvää. Reseptejäkin löytyi Emmental-päärynäsalaatista vuohenjuusto-portobelloihin ja kerrankin kaikki siltä väliltä tuntui erittäin houkuttelevalta. Uskokaa pois, kannattaa selailla!

Uutuuksia ja arvonnan voittajat

Lähiaikoina on tullut tehtyä paljon puoliostoksia - ei mitään isoja hankintoja tai tärkeitä kulutuskohteita, mutta pieniä arjenläheisiä ostoja.

Mennäänpä ensin niihin hiuksiin, jotka ehtisin jo mainitakin. Kävin siis viime viikolla kampaajalla, mutta tulosta en ihan vielä esittele (sillä hiusten kuvaaminen ilman kasvoja, hyvässä valossa, onnistuneesti ja yksin tuntuu juuri nyt vaikeimmalta mitä tiedän!). Kampaajan suosittelemana sijoitin kuitenkin hyvän palvelun (5 minuuttia päähierontaa ja lämmin kardemummakahvi ei voi olla muuta kuin hyvää palvelua!) lisäksi tupeerausharjaan - uuteen lättähiusaamujen pelastajaan! Tattadaa, tässä se on! 100% luonnonkarvainen, tyvikohotukseen sopiva oikea ihme:

Käyttöönkin sain kunnon opastusta, (told you, hyvä palvelu) joten nyt voin yrittää jakaa ne kanssanne: Hiuksia nostellaan ohuina kaistaleina kerros kerrokselta ja joka kerroksessa tyvi tupeerataan nopein ja tihein ylös-alas-liikkein. Kun koko tukka on nauttinut tuperauksesta, suihkutetaan lakkaa (ei ihan sitä tehokkainta) pidoksi. Sitten suitaan päälihiukset suoriksi, jottei kampaus muistuttaisi liikaa 80-luvun muotilettiä. Lopuksi vielä suihkautus (sitä tehokkainta) lakkaa päälle ja pikkikamman avulla myös juureen. Harja siis saa aikaan tuuhean ilmeen ainakin minun melko pitkiin hiuksiini tuperauksen avulla, mutta itse tupeerausta ei ketää tajua, kun päälihiukset suitaan lopuksi suoriksi ja pehmeiksi. Sainkohan selitettyä yhtään ymmärrettävästi?


Kynsilakkavarasto on myös uusiutunut. Suosin väreinä ehdottomasti eniten mustaa, läpinäkyvää tai punaista. Lähiaikoina myös liilaa tai vaaleanpunaista. Merkeissä taas kingit ovat Mavala ja Essie, joskus myös Opi tai Orly. Uudet hankinnat ovat kuvasta löytyvät Mavalan musta, Essien Exposure ja uusin tuttavuus, Avonin lakkapintaa korjaava Smudge Fixer. Jos tupeerausharja sai arvonimen ihme, niin on kyllä Avonkin sen arvoinen. Minä kun kuulun myös siihen enemmistöön ihmisiä, joille kynsien lakkaaminen on tavattoman haastavaa ja lakan kuivumisen odottelu vielä haastavampaa. Avonin lakka lupaa tasoittaa epätasaisen lakatun pinnan - ja varsin epäilevistä ennokkoluuloista huolimatta täytää lupauksensa! Täydellistä. Kovin suuri investointikaan tämä ei ole, sillä jättipullo maksaa noin 5 euroa.

History was just made - täällä näkyi kaksi pinkkiä esinettä peräkkäin!

Tällä kertaa pääsin lähtemään kampaajalta ilman hiustököttien ostamista, mutta kotiin saakka en selvinnyt, sillä Hair Storen myyjät hyökkäsivät huipputarjouksineen kimppuuni, enkä voinut vastustella jätti Silhouettea. Tätä lakkaa en ole vielä ehtinyt testailemaan, mutta muut merkin tuotteet ovat vakuuttaneet minut laadullaan, joten odotukset ovat korkealla. Ja tämä ei muuten ollut tarpeeton hankinta alkuunkaa, pullohan voisi olla vaikka vessan sisustusesine purevan värinsä vuoksi!

Ylen Nenäpäivä oli niin hauska idea, että siihen oli pakko osallistua. Hengailtiin sitten ihmisten kanssa koko päivä punaisilla nenillä ja huumoria riitti. Oikeasti nenissä olisi vielä kehittelemisen varaa: kumilanka irtosi, muovi halkeili ja nenänpielet huusi hallelujaa, mutta ajatus tärkein, niinhän se oli! Loppupäivästä nenä päätyikin otsakoristeeksi, kun nykeröni ei enää tuota palluraa kestänyt. Osallistuiko joku muu nenäpäivään?

Ps. Arvonnan voittajat ovat selvillä! Onnettaren suosioon pääsivät tällä kertaa Salla ja Hämppä, onnittelut! Osoitetiedot saa laittaa sivusta löytyvään sähköpostiosoitteeseen, niin pistän paketit sitten eteenpäin.

New babys eli ostos pt. 2

Taas luvassa Tukholmasta tehtyjä ostoksia, tällä kertaa perusvaatteita.

Monkilta löytämäni melko perintenen t-paita, jota on alusta saakka kutsuttu taloudessamme lohipaidaksi. No, ehkä se on toi väri.. Paidan juju kuitenkin piilee syvään uurretussa selkäpuolessa, joka loppuu juuri siihen kohtaa että siellä voi käyttää rintsikoita liiemmin vilauttelematta. Menin muuten äskön katsomaan Monkin nettisivuilta josko sieltä löytyisi paidasta parempaa kuvaa - ei tärpännyt - mutta voi luoja, mitä kaikkea muuta ihanaa siellä olikaan! Tässähän on varattava toinen matka melkein heti perään.. Veikkaan kyllä, ettei kukaan muu voisi olla vähempää kiinnostuneempi ja lähteä shoppailuseuraksi?

Seuraava ostos onkin huutanut poissaoloaan joka perjantai- tai lauantai-ilta, kun suunnitelmissa on ollut lähteä vähän juhlimaan. Ja ei, tämä ei ole mikään epämääräinen tai muodoton vaatekappale vaan loistava biletoppi, josta on mahdotonta ottaa onnistunutta kuvaa. Tämän ostin siitä yhdestä liikkeestä, jonka nimeä en millään saa päähäni, aivan T-centralen vierestä kuitenkin.

Urban Outfitterssiltä löytämäni hame oli alennuksessa ja lähti mukaan n. 30 euron hintaan. Olen niin onnellinen tästä! Osaan kuvitella, että tämä ja uudet saappani muodostavat loistavan kombon pimeneviin syysiltoihin. Lisäksi uskon, että hame on varsin monikäyttöinen ja taipuu useisiin erilaisiin väriyhdistelmiin. Enkä tiedä onko tämä silkkaa hulluutta, mutta ehdin jo ajatella, että hameesta olisi ainesta jopa jouluaattoasuksi.

No pitihän sitä nyt parit pikkuhousutkin ostaa. Ja missäpäs muissakaan väreissä, kuin mustan ja harmaan eri sävyissä. Nuo ovat sitä ihanan liukasta ja kevyttä materiaali, tiedättekö? Aivan tajuttoman mukavat päällä. Ostopaikka oli Stockhlm Quality Outletin Triumph-myymälä.

Tälläistä tänään, mitäs olette mieltä? Ensi osiossa voisinkin esitellä asioita, jotka ovat auttaneet minua taistelussa syyspuhuria vastaan, joka alkaa pikku hiljaa iskeä luihin ja ytimiin.

Ps. Hyvä vinkki nätteihin syyskiharoihin: Kun olet uuvuttavan päivän jälkee saapunut vesisateessa kotiin ja hiuksesi ovat läpimärät, kietaise ne huolettomalle Pikku Myy-nutturalle pääsi päälle, juo suklaateetä takkatulen äärellä, nauti tv-hömpästä ja koita vielä saada nukuttua hyvät yöunet nutturan kanssa. Aamulla ei tarvitse kuin avata nuttura, niin saat kauniit ja melko käkkärät kiharat. Jotain hyötyä siis kaatosateestakin! Tee, takkatuli ja tv ovat tosin välttämättömiä, jotta nautinto ja hyötykäyttö on taattu.

Stockholm tour

Tässä vähän kertomusta Tukholman reissumme kulusta ja jos oikein tärppää, niin saattaa sieltä onnistua poimimaan vinkkejäkin Ruotsiin suuntaavalle.

Matkustimme siis meren yli Viking Linellä, jonka kanssa matka sujui varsin mutkattomasti. Tosin reissua olisi voinut helpottaa, jos emme olisi siirtäneet kelloa väärään suuntaan, mutta kevyen säädön jälkeen ongelmista selvittiin ja sähläämisestä muodostui matkan hauskin vitsi parin tunnin yöunien jälkeen (ei me siellä diskossa oltu, univajeeni johtuu vaan siitä, etten ikinä saa laivoissa jostain syystä unta?)

Kun tajusimme, että olimme heränneet laivalla pari tuntia liian aikaisin ja nukkuneet pari tuntia liian vähän, olivat kahvi ja auringonkukansiemen-sämpylä enemmän kuin paikallaan.

Aamukävely Tukholman läpi aamu kahdeksalta oli niin ihanaa, että sitä on vaikeaa kuvailla. Kipitimme Gamla stanin, vanhan kaupungin läpi pikkukujia ja ihailimme näyteikkunoita. Muun muassa tuo yläpuolella oleva Burberryn erikoinen takki herätti kiinnostusta niin minussa kuin äidissänikin.

Heti Freys-hotelliin (suosittelen! loistava sijainti ja ihana sisustus) päästyämme jätimme kamat säilytykseen ja suuntasimme kohti oikeaa aarreaittaa, Stockholm Quality Outlettia. Outlet-myymälä oli ihana. Jetsulleen sitä, mitä Acnen, Peakin, Filippa K:n, Hopen, Whyredin ym. liikkeiden poistomyymälöiltä voi odottaa. Tosin täytyy huomauttaa, että vaikka kyseessä on outlet, ovat hinnat silti melko korkeat, sillä myynnissä on lähes pelkästään kalliita merkkituotteita. Itse löysin ihanan pipon ja hanskat, laukut ja alusvaatteita, mutta niistä lisää sitten myöhemmin.

Ja hei, se aukeaa sitten yhdeltätoista! Tämä tuli opittua oikein kantapään kautta sen jälkeen, kun kökötimme porttien takana kymmeneltä ja tyydyimme juomaan aamukahvit paikallisen Shellin baarissa.

Epäjärjestelmällisen järjestelmällisesti tähän väliin vähän ruokakuvia:

Yritin epätoivoisesti ikuistaa ilman salamaa hotellin aamupalalla nähdyn tuikkuviritelmän.

Ostoksia tuli tehtyä myös keskustan eli Cityn monissa ihanissa liikkeissä kuten Topshopissa, Souk-ostoskeskuksesta löytyvässä Monkissa ja muissa pikku liikkeissä, sekä satunnaisissa kaupoissa, jotka löytyivät mm. Mäster Samuelsgatain ja Klarabergsgatanin varrelta.

Seuraavana päivänä suuntasimme Södermalmille, josta löytyikin vaikka kuinka ihania ostoshelmiä! Kierroksen aloitimme Hornsgatanin kirpiksistä. Esimerkkinä Filippa K second hand, joka pikavisiitillämme vaikutti varsin ihanalta. Hinnat tosin ovat samaa luokkaa kuin normaaleissa myymälöissä, sillä vaikka tuotteet ovat käytettyjä ovat ne kuin uuden veroisia ja laitettu kauniisti esille.

Hornsgatania pitkin kävelimme Götgatanille saakka. Matkalla tuli vastaan monia ihania pikku liikkeitä! Ainakin pari kiinalaisen lääketieteen kauppaa, joista äitini oli enemmän kuin innoissaan. Tässä kuva eräästä pienestä kenkäkaupasta, josta sitten loppujen lopuksi ostinkin Ugg-henkiset läpsyttimeni.

Takki Pieces, huivi Pieces, T-paita Carlings, farkut Vero Moda, kengät Roots + hattu H&M

Erittäin kaunis Marian puisto

Kuvasta bongattavissa myös mama, sen ylihieno takki ja erään laiskan ostoskassit..

Götgatanilla pääsimme ihastelemaan mm. Weekdayn, Amarican Apparelin, Monkin ja Filippa K:n liikkeitä. Liikkeitä oli vaikka kuinka paljon ja ne olivat todella isoja! Oli ihana huomata, miten epä-turhauttavalta tuntuu kun oikeasti on tarjontaa ja laaja valikoima. Tästä on ollut jo juttua Topshopin kohdalla, mutta minä olen valmis myös adressoimaan ainakin Weekdayn, Monkin ja American Apparelinkin liikkeet Suomeen ja vähän horioppia!

Pitäähän sitä jostain energiaa saada rankkojen shoppailujen välissä. Kuvassa oikeasti suussa sulava marjapiirakka.

Götgatanilta suuntasimme metrolla (käytimme metroa melkein kaikissa siirymissä! Ostimme kätevän SL:n 3 päivän matkakortin, jolla sai matkustaa rajattoman monta kertaa ja minne tahansa.) kohti Östermalmia, Tukholman luksusliikkeistä koostuvaa kaupunginosaa. Sieltä löytyy kuitenki yksi helmi, jota ei vain voi millään ohittaa. Urban Outfitters, jota kannattaa käydä katsomassa ihan vaikka vain sen huikeiden puitteiden vuoksi. Kauppa on rakennettu vanhaan elokuvateatteriin ja tilat ovat todella upeat sisältä päin. Lisäksi siellä saa ihan huippua palvelua! Sovituskopille mentäessä avustaja ottaa vaatteesi, johdattaa sinut (kultaiseen ja ihanasti valaistuun) sovituskoppiin, avaa sen (kultaisella) avaimella ja jättää sovittamaan rauhassa. Sen lisäksi niitä saa vielä juoksuttaa kaupassa ympäriinsä hyvällä omallatunnolla hakemassa eri kokoja tai värejä. Ja kaikki ruotsittaret vaan hymyilevät ja ovat ihanan ystävällisiä.

Tälläisesta en ollut kuullutkaan, onko joku testaillut Bambi-hajuvettä?

Tämä tunnelmallinen saippuakauppa löytyi Götgatanin varrelta. Tuolta löytyi vaikka mitä kylpyvaahdosta hiustenhoitoon, kaikkea maan ja taivaan välillä. Itse ostimme suklaakakun näköitä käsisaippuaa ja glitterihyytelövartalogeeliä. Voiku hurmaavampaa olla? Olen käynyt samaisessa liikkeessä myös Lontoossa.

Ennen laivan lähtöä oli käytävä vielä nauttimassa yhdet tunnelmalliset kahvit. Tällä kertaa maistoimme vanilijalattea ja pakko sanoa, että härreguud se oli hyvää! Jos jollain on joku hyvä vinkki tai resepti vanilijalatesta niin I'm all ears!

Paluu tapahtui Vikingin iltalaivalla Antti Tuiskusta, öö.. nauttien ja loistavaa ruokaa syöden. Tax free shoppailuja suoritettiin myös, mutta kaikki aikanaan. Kaikin puolin täytyy sanoa, että ihana reissu! Tukhlma on kaupunki, joka todella vie sydämen mennessään. Tahtoo takaisin!

Ps. Reissaattiin koko matkan seuraten Mintun vinkkejä, suosittelen siis Muotishoppaajan Tukholma -opasta kaikille Erittäin Lämpimästi. Sieltä löytyy kaikki oleellinen ja vinkit esimerkiksi kulkemisesta eri kaupunginosiin.

Ps 2. Muistakaa siirtää kellot ja tsekata seitsemältä Muodin Huipulla, sinne tulee tänään Sarah Jessica Parker!

Make up miracles

Varoitus: Luvassa pitkä ja sekalainen postaus kosmetiikasta. Jos arvioni ja pursuileva pälpätys eivät nyt nappaa, kannattaa skipata suosiolla! Mutta yksi asia kannattaa tsekata. Nimittäin ensimmäisenä esiteltävä henkilökohtainen ihmeaineeni Cover All Mix, tuote jonka tehoa ei voi vain liikaa ylistää. Loistavaa ja suosittelemisen arvoista kamaa näin lyhyesti ilmaistuna!

Tunnustus: Jollen ole maailman helposti punottavin ihminen, ole ainakin sukua hänelle.
Naamani ei tarvitse kun kevyen kosketuksen, voimakkaan tunteiden vaihdoksen tai jonkun muun odottamattoman seikan, niin se loistaa punaisuuttaan ihan hulluna. Suuri syy meikkaamiseeni on siis se, että haluan erottua punaisesta tapetista sinä vaaleampana versiona. Lisäksi joidenkin lähteiden mukaan meikki saa aikaan kauniimman ulkomuodon ja itseluottamuskin nousee nollasta sataan. Näitäkin voisi tietysi myös pitää osasyynä meikkaamiseeni.

En kuitenkaan kuulu ihmisiin, jotka meikkaavat paljon. Aamuisin tyydyn vain nopeaan ehostukseen lehden ja muropurkin houkutuksesta. Tässä kuitenkin omat timanttini meikkipussista:

First things first! Tästä on tullut mainittua pariin otteeseen aikaisemminkin. Paletti maksaa 28 euroa, mutta on todella tehokas ja näppärä monikäyttöisyytensä vuoksi. Vihertävä peiteaine vähentää siis punotusta, punertava tuummuutta silmien alla ja tuo perinteisen värinen on tasapainottava tapaus, joka paikan höylä.


Meikkipohja syntyy siis MUS:n Cover All Mixistä ja Biothermin Sense Aquaradiance -meikkivoiteesta, joka saa aikaan todella kevyen ja luonnollisen vaikutelman. Aina en jaksa meikkivoidetta naamaan läntätä, mutta kun sitä naamasta löytyy, on iho kyllä melko erinäköinen. Meikkivoide saa herkästi punottavan ihoni tasaisemman väriseksi ja kuulaan näköiseksi. Biotherm ei todellakaan luo mattapintaa, vaan pikemminkin vaatii kaverikseen puuteria, mutta itse tykkään juuri pienestä hehkusta iholla.


Puuterina käytänkin YSL:n tapausta, joka kyllä on ihan ok, mutten ole täysin vakuuttunut lopputuloksesta. Sain tämän lahjaksi ja noin puolen vuoden käyttökokemuksen jälkeen täytyy sanoa, että tämän loputtua tyydyn aiempaan pelastajaani, Isa Doran Velvet Touchiin. Se on ihanan samettinen ja pitää naaman kiillottomana koko päivän! YSL:n hyvä puolia taas on sen riittoisuus ja pakkauksen lumoava ulkonäkö.

Tässä ystäväni, jotka voisin nimittää katseen ja silmien virallisiksi avaajiksi ja meikatun sekä siistin yleisvaikutelman luojiksi. Tunnetaan myös nimellä ripsiväri. En taida olla ainoa, jonka tärkein kosmetiikkatuote on ripsari? Vaalearipsisille tumma maskara on pelastus, eikä aamuisin paljon muuta vaadita, jotta uskaltaa lähtea ihmisten ilmoille. Minulle tulee vähän sellainen olo, että ripsiäni ei ole, jos niissä ei ole ripsiväriä, sillä ei niitä muuten erota lähes ollenkaan. Tosin kestovärjättynä on tilanne vähän eri, mutta värjään aina kotona ja laiskuuden iskiessä niiden pullojen kanssa säätäminen aina välillä jää.

Itse ylennän Lancome Hypnosen ripsivärien ehdottomaksi ykköseksi. Tämä putilo pidentää, tuuheuttaa, erottelee ja taivuttaa ripsiä juuri sopivassa suhteessa. Suosittelen todella suurella sydämellä! Muita meikkipussiin kertyneitä (miten niitä muuten aina salakavalasti kertyy meikkipussiin eniten?) ripsienvärjääjiä ovat Truccon ja Diorin putelit.

Reunimmaisena kuvasta löytyy Diorin Skinflash -valokynä. Panda-karhun vakiotuote MUS:n paletin rinnalla! Peittää hyvin tummat silmänaluset, jotka ainakin allekirjoittaneelta löytyy joka ikinen aamu oli yö sitten hyvin nukuttu tai ei. Jos jollain on jotain poppaskonsteja tummuuden poistamiseksi kokonaan, olen pelkkänä korvana!

Tätä ei parane unohtaa! Jos puhuin ripsivärien kohdalla jotain katseen avaamisesta, on tässä kohtaa tärkeä muistuttaa, että ripsentaivuttimet on myös suuri osa sitä. Räpyttimien taivuttamisessa ihmiset tuntuvat jakaantuvan erilaisiin kuntiin. Jotkut eivät uskalla tai osaa, jotkut eivät tee sitä, koska ripset saattavat kärsiä ja jotkut eivät voisi kuvitellakaan elävän ilman kyseistä kapistusta. Itse kuulun viimeiseen kategoriaan. Taivuttimet ovat aivan loistava kumppani suoraripsiselle yksilölle, joka kokee usein että niitä ripsiä ei vain ole.

Kun tekee mieli tehostaa meikkiä jotenkin, turvaudun usein erilaisiin rajauksiin ja luomiväreihin. Vaikka täytyy kyllä myöntää, että olen hieman arka värien käytössä. Kajaleista kylläkin löytyy musta, ruskea, valkoinen sekä sähäkän vihreä, joka toimii silmämeikkien väripilkkuna. (tässä kohtaa en aio huomauttaa, että sitä ei ole kyllä tullut käytettyä ainakaan vuoteen.. mutkuemmäosaaa) Kajalkynissä ehdoton luottomerkki on Gosh.

Sitten näihin tuotteisiin, joita käytetään kun aikaa ja energiaa löytyy tarpeeksi. Tietyt tilaisuudet kuten juhlat ja bileet vaativat myös näiden tuotteiden kulutusta. Kuvasta pällimmäisenä löytyvä pieni purkki on Make Up Storen kakkurajaus. Aivan ihana rajaustuote! Tuntuu, etten ikinä saa perinteisellä eyelinerilla vedettyä kauniita rajauksia, mutta kun ohutta, kostutettua pensselin päätä pyörittää ruskeassa möhnössä saa sen jälkeen sipaistua kauniit ja luonnollisen näköiset rajaukset hetkessä. Taas yksi tuote, jonka kohdalla tekee mieli huutaa ja kovaa että suosittelen !

Alalpuolella kuvassa on yksi perinteinen Make Up Storen luomiväri, sävyltään syvän ruskea. Toimii myös hyvin rajauksena ja saa perinteisenä luomivärinä aikaan ihanan dramaattisen silmämeikin.

Ah, katsokaa nyt noita ylemmässä kuvassa olevia No7:n aurinkopuuterikuulia. Nehän voisi melkein syödä! Harakkamaisia piirteitä on havaittavissa myös minussa, sillä hullaannun täysin kaikkia ihanan kimmeltäviä ja kuultavia meikkejä tutkiessa. Isa Doran luomiväripaletissa on juuri täydelliset sävyt iltameikkauksiani varten. Valkoista käytän silmien sisänurkassa, kulmaluulla ja hieman myös nenänvarressa, jolloin se saa aikaan pidentävän ja kaventavan efektin.

Ja viimeisimpänä, muttei suinkaan vähäisimpänä huulirasvat! Kyllä, olen addiktoitunut ja kyllä, minusta löytyy hamsterimaisia piirteitä ko. asiassa. Kuvassa ryhmärämä, jonka löysin eräästä arkikäytössä olevasta laukusta. Eli noin kuudesosa koko kokoelmastani. Ehdoton lemppari on Blistex, mutta jostain syystä minulta löytyy paljon muitakin merkkejä, vaikka aina marisen asiasta. Suosittelemisen arvoisia ovat myös Hydracolorin kevyesti värjäävät huulirasvat, jotka tuntuvat myös tosi hoitavilta. Näitä saa Sokokselta ja laivalta tosi monessa sävyssä.

Huh, siinä näin alkajaisiksi vähän infoa omista tottumuksistani! Tuntuu, että kerrottavaa löytyisi vielä vaikka kuinka paljon, mutta jätetään se sitten seuraavaan kertaan..

The one

Kukapa meistä ei pitäisi rakkaustarinoista? Tässä oma tarinani, joka merkitsee minulle niin paljon, että tunsin pakonomaista tarvetta sen jakamiseen teidän kanssanne.

Kohtaamisemme taisi tulla molemmille osapuolille yllätyksenä. Emme olleet varautuneet siihen, vaikka ainakin minulla oli ns. "haku päällä". Tutustuimme - missäs muuallakaan - Ruotsin laivalla. Kiinnostuin heti houkuttelevaan, yleelliseen ja kultaisen oloiseen ulkomuotoon ja kun otin kontaktia Häneen tulin vain vakuutteneemmaksi asiasta. Tämä se on, Se Oikea. Voisin kuvailla Häntä vahvaksi, pehmeäksi ja miellyttäväksi.

Ensimmäisen kosketuksen muistan ikuisesti, painoin Häntä hellästi ja annoin Hänen tuoksunsa levitä koko kehooni. Sen jälkeen halusin vain tuoksua juuri Häneltä. Tätä tunnetta olin kaivannut. Halusin hänet omakseni. Epäröin hieman, sillä tiesin, että tämä tulisi olemaan kallis rakkaus. En antanut sen haitata. Toinen epäilykseni kohdistui kokoon. Pohdin, onko koolla oikeasti väliä ja mitä kokoluokkaa edustavan yksilön minä haluan elämääni. Tein ratkaisuni, päädyin isoon.

Siitä asti olemme olleet erottamattomat. En tunne itseäni kokonaiseksi ilman Häntä. Hän on seurassani joka päivä. Monet sanovat tunnistavansa minut juuri Hänen avullaan. Jaamme kaikki tapahtumat aamusta iltasuihkuun saakka. Jos joku ystävistäni sekaantuisi Häneen, pistäisin välit poikki ystävääni välittömästi, halua Hänen kuuluvan lähipiirissäni pelkästään minulle.

Ainut asia, mistä rakkaassani en pidä on Hänen painonsa. Olen pohtinut asiaa, mutta tullut siihen tulokseen, että mitään ei taida olla tehtävissä. Kai se on niin, että joissain asioissa täytyy taipua rakkauden vuoksi. Ja tuleehan tässä sitten kuntoiltuakin paremmin samalla.
Aika ajoin saatan kokeilla jotain toista, mutta lopulta palaan aina Häneen. Hän on tuttu ja turvallinen, varma ja ihana.

Hän vain on juuri sitä, mitä minä hajuvedeltä haluan. Joten saanen esitellä..

..the one and the only parfym of my life: The one!

Haha, asiat voi ilmaista niin monella tavalla! Ei voi muuta todeta, kuin että taitaa väsymys vielä painaa bloggaria. Ja jos jollekin tuli joitain pimeitä ajatuksia, niin teillä on vaan ihan liian vilkas mielikuvitus, uskokaa pois.

Summa sumarum: Dolce & Gabbanan The One on Se Minun Hajuvesi. Tiedättehän, jokainen löytää jossain vaiheessa tuoksun, joka tuntuu niin omalle, että sen haluaa pysyvän koko loppuelämän. Sen Oman Hajuveden kanssa pätee myös eräs tärkeä kirjoittamaton sääntö; kukaan lähesesi ei saa tarttua samaan hajuveteen.

Tosin suosittelemisen arvoisi tuoksuja ovat myös DKNY:n kaikki Deliciousit. Mitkä ovat teidän rakkaitanne?

Under the tuscan sun

Niin kuin jo kommenttiboksissanikin paljastin, tuli sittenkin käytyä siellä Hulluilla Päivillä viime viikolla. Hirvittävän hulluksi en kuitenkaan itse heittäytynyt, tässä nimittäin ostokseni Stockalta:

En saanut jostain syystä kuvaa kääntymän, mutta siis siinä komeilevat peruspokkarit; Härkösen Häräntappoase ja Haydenin Tiikerin lapsi. Kumpaakaa en ole vielä saanut luettua, nyt on vihdoin korkea aika!

Tämä timanttikoru löytyi Glitteristä muistaakseni n. 8 euron hintaan. Taustalta löytyy Marilyn kalenteri, tosin kaksi vuotta vanha versio siitä heh.. Ne kuvat vaan on niin ihania etten ole raaskinut heittää koko kalenteriä pois!

Anttilasta nappasin mukaani myös Toscanan aurngon alla -leffan, jossa on niin ihana tunnelma ja maisemat. Tässä kohtaa mielestäni outo loppu ei paljon painanut, parantumattomalle Italia-ihmiselle pätkä on parasta viihdettä.

Olen muuten takaisin Suomessa! Tosin niin reissussa rähjääntynyt, (en ole ikinä tiennyt, että shoppailu voi olla noin rankkaa) että fiksumpaa tekstiä tulee vasta huomenissa. Mutta täytyy sanoa, että minulla on teille vaikka mitä ihanaa! Monta taivaallista ostosta ja vihdoin kaikki arvontakamat kasassa. Ei voi muuta sanoa kuin stay tuned!

Let's get fat

Olen tällä hetkellä Tukholmassa herkuttelemassa ja ajattelin että on vähintäänkin oikeus ja kohtuus, että tekin saatte kokea sen ihanan tunteen, kun vesi ihan oikeesti tulee kielelle. Tässä ruokaelämyksiäni viime viikonlopulta. Ja ei, en ajatellut muuttaa tätä ruokablogiksi, mutta jos tätä lifestyle-blogiksi kutsutaan niin sillä turvin voin hyvin julkaista näitä enemmänkin - ruokahan on tärkeä osä elämäntyyliä ainakin minulle.

Perjantai

Piknik olohuoneen lattialla. Uunivoileipiä, tex mex -salaattia, tajuttoman hyvää Halloumi-juustoa (suositteen!)

Lauantai

Perhelounas. Oliivikirjolohta, suolapähkinäsalaattia ja minun tekemiä (!) omenamössömuffineja.

Jossain siinä välissä

Muuan tytöt kokoontui ja herkutteli. Oliivi-feta-kana-salaattia ja mustikkasuklaamuffinseja.

Randomit

Kröhmm.. Essien lakka on kivan sävynsä lisäksi myös oikeasti hyvin kestävää. Nämä kynnet kun vaan saivat kestää lähes viikon jatkuvaa näpläystä.

Lisää herkkukuvia luvassa heti, kun palaan Tukholmasta. I promise (;