Here we are

Arvaatkaa, mitä lupasin uuden vuoden kunniaksi? Yritän kuntoilla enemmän, yritän syödä monipuolisemmin ja terveellisemmin, yritän opiskella syvällisemmin, yritän opetella arvostamaan läheisiäni enemmän ja myös osoittamaan sen heille ja viimeisimpänä, ja ehkä myös tärkeimpänä, yritän nauttia joka hetkestä ja kokea paljon ja lisää. Tein siis kaikki ne peruslupaukset, jotka yleensä myös viimeistään helmikuun heittämillä menevät hienosti rikki.

Tähän saakka olen kuitenkin pysynyt lupauksissa melko hyvin. Tämän johdosta myös koneella viettämäni aika on vähentynyt yli puolet. Eikä harmita yhtään. Lempiblogit, sähköpostit ja naamakirjat tulee kuitenkin edelleen kahlattua läpi, nettishoppailua unohtamatta. Mutta niin kuin ehkä arvaatte, aikaa omalle blogille ei enää oikein tunnu riittävän. Asia harmittaa, mutta toisaalta olen tyytyväinen päätökseeni lopettaa.

Ajattelin kuitenkin jättää IOUD:n elämään netin syövereihin vielä ainakin joksikin aikaa ja voihan olla, että palaan joskus takaisin. Nyt vielä mietteitä tulevasta keväästä:

Inspiroi juuri nyt:

Ruutu

Raita

Paljetit

Hapsunilkkurit

Sininen + nahka

Hopeat korut

Isot sormukset

Keveämmät vaatteet

Hehkuvat poskipäät

Robertsin Mango-meloni -pirtelö

Jason Mraz

Älypään pelaaminen englanniksi

Uusimmat hankinnat:

Kivipestyt farkkuleggingsit

Versacen Bright Crystal -hajuvesi

The Body Shopin cool ilmastonmuutoskangaskassi

Muumipappa ja meri -kirja

Ei inspiroi:

Kiiltonahka (olenko ainoa?)

Pitsi (olenko ainoa?)

Lipstick Jungle (tyttöjeni perusteella en ole ainoa?)

Mutta pidemmittä puheitta, kiitti ja kuitti, olette ihania!

Kuvat vanhoista kunnon fashioniconeista vanhalla kunnon Googlen kuvahaulla.

Hulabaloobalai

Epäjärjestelmälliselle ihmiselle joulu, koulu, kiireet, stressi, erinäiset juoksut ympäri Suomea ja muu hulabaloo on yksinkertaisesti todella haastavaa. Sen vuoksi blogissa on ollut ja tulee varmasti olemaankin hiljaiseloa kunnes aikaa löytyy taas rutistettavaksi tännekin. Mutta ei kurtistella kulmia - tähän aikaan kun tuntuu siltä, että sitä tehdään ja muutenkin ihan liikaa.

Aikatauluista en osaa sanoa mitään, enkä haluakaan. Bloggailen taas sitten, kun siltä tuntuu ja aika antaa myöten. Hymyilään kun tavataan, jookos kookos?

Kuvat Cobrasnakesta.

Let it snow!

Viimeistään tänään kotimatkalla tulin yksimielisen vakuuttuneeksi siitä, että Uggit ansaitsevat lämpimimpien kenkien tittelin. Elohopea on vieraillut miinus kahdeksassa asteessa ja silti tuntuu, että varpaat pikemmin hikoilevat kuin jäätyvät tohveleissa. Olen melko varma, että lähitulevaisuudessa tai jouluna Lapissa tulen olemaan erottamaton kaksikon kanssa aina ulkona liikkuessani, sillä näillä keleillä on taas tullut huomattua, että joskus mukavuus hyppää jättiloikan esteettisyyden edelle.

Lähipäivinä on ollut käytössä myös toinen ei-niin-esteettinen, mutta mukava (lue: lämmin) vaate:

Peak Performansen talvitakki, joka on ollut varmasti järkevin tekemäni sijoitus vaatteita koskien. Ei se hirveän nätti ole, mutta korvaamaton tuulessa, sateessa, rännässä tai lumessa poljettujen metrien kohdalla. Hintaa oli lähemmäs kolmea sataa euroa, mutta sen näkee myös laadussa; löytyy kaksi kerrosta, jotka saa irrotettua toisistaan (mahdollistaa ympärivuotisen käytön jee!), löytyy erilaisia taskuja ja vetoketjuja niin Ipodille kuin kainalotuuletusaikoilekin, yhtäkään kulutuksen merkkiä ei ole kuitenkaan kahden tehokäyttövuoden jälkeen ja ulkonäkökin on niin lumoava, kuin kunnon talvitakilla vain voi olla.

Sääennusteen ja tihuttavan, uhkaavasti vettä muistuttavan sateen jatkuessa muutkin vetimet taitavat kuitenkin tulla ajankohtaiseksi, kun lumi katoaa ja lämpitila nousee. Höh. Kun on nauttinut näin kauniista maisemista viikon verran, ei millään vaihtaisi näkymää taas perusharmaaseen. Käytän mielummin rumaa takkia, kuin vaellan loskassa hei!

Kotiin päästyäni koin suurta iloa; lehdestä löytyi jo kauan puolellasilmällä etsimäni yömekko. Ja arvatkaapa, mistä lehdestä - Pirkasta.

Suloisia yövetimiä löytyy vaikka millä mitalla, mutta haluan rintamukseen paksumpaa kangasta, jotta voin hyvällä omallatunnolla hengailla missä porukassa tahansa ja se teki tehtävästi haastavamman. Nyt houkutteleva yksilö kuitenkin löytyi ja metsästys Anttiloissa alkaa. Toivon hartaasti, että hamosta olisi valmistettu myös mustana.

Pirkka sisälsi muutakin yllättävää ihanaa:

Voi olla, että tänä jouluna kinkku syödään aprikooseilla ja manteleilla päälystettynä - ihanan innovatiivista!

En olisi blogin kirjoittelua aloittaessani uskonut, että tulen suosittelemaan Pirkan lukemista kaikille, mutta teen sen nyt. Yöpaitojen lisäksi K-Plussan kanta-asiakkaille ilmaiseksi tuleva lehti oli ainakin tällä kertaa täynnä kaikkea hyödyllistä ja hyvää. Reseptejäkin löytyi Emmental-päärynäsalaatista vuohenjuusto-portobelloihin ja kerrankin kaikki siltä väliltä tuntui erittäin houkuttelevalta. Uskokaa pois, kannattaa selailla!

I couldn't help but wonder

..miten paljon politiikka puhuttaa! Onhan se ennenkin puhuttanut, mutta jotenkin vaikuttaa siltä, että Yhdysvaltain presidentinvaaleista on muotoutunut entistä suurempi spektaakkeli, joka kaiken lisäksi tuntuu olevan muotia myös muotiblogien piirissä. En tosin valita, politisoiminen ja asioiden ymmärtämisen esittäminen on joskus tosi terapeuttista. Ja jos minäkin nyt vaikka esittäisin ymmärtäväni asioista jotain, voisin sanoa, että olihan se Obama oikea valinta.

..kuinka Sinkkuelämää-elokuvan jatko-osa tulee onnistumaan. En oikein tiedä, miten suhtautuisin uutisiin leffan kakkososasta. Toisaalta pidin pätkästä paljon ja haluan nähdä lisää, mutta toisaalta monet hyvät luomukset pilataan usein tuottamalla liikaa jatko-osia ja kehittelemällä tyhjäänyhjääviä juonenkäänteitä. Ehdotonta plussaa on kuitenkin muoti-ilmiöitä luoneen elokuvan uuden osan seuraaminen, ihan vaan vaikka niiden kaikkien ihanien kenkien vuoksi. Aiheesta uutisoi muun muassa Stara.fi.

..miten Helsinkiin ilmestyvä huippumuoti menestyy. Tiettävästi viisi päivää sitten pääkaupunkiseudulle avattiin ainakin muotiliike nimeltä Piucca, joka myy esimerkiksi Michael Korsin, Armanin ja See by Chloén tuotteita. Haluaisin tietää näin non-pääkaupinkilaisena, miten kalliit luksusputiikit menestyvät ja löytyykö markkinarakoa vielä muille suunnitelluille liikkeille.

Myös Mr. James Persen huippulaadukkaita ja -ihania miesten paitoja on saatavilla Piucasta. T-paitoja ainakin haluan päästä testaamaan ihan vain itselle seuraavaksi, kun lähestyn Helsinkiä!

..miksi Idolsin stailaukset näyttävät niin surkeilta. Sanotaan se nyt suoraa: minusta etenkin tyttöjen asuvainnat ovat olleet kehnoja ja kaikkea muuta kuin onnistuneita, saatika sitten trendikkäitä. En tiedä kuinka paljon laulajattaret ovat itse saaneet vaikuttaa vaatteisiinsa, mutta ainakin Jaana mainitsi jossain, ettei ole kovin hyvin viihtynyt puvustuksessaan. Miten tässä nyt näin kävi? Olisi ollut hienoa, että suositun sarjan stailauksiin olisi panostettu oikein kunnolla ja näytetty, että kyllä Suomessakin osataan. Positiivisia tuntemuksia ja jopa inspiraatiota on herättänyt kuitenkin Annan vaatetus, meikki ja muut valinnat. Tuntuu, että tyyli on pysynyt hänen näköisenään, erilaisena.

Mitä ihmettä? Luulin ja toivoin, että t-paita + mekko -yhdistelmä olisi jäänyt jo johonkin tuntemattomaan pimentoon menneille vuosille.

Kesän kovasta uhmasta huolimatta, en vieläkään ole saanut aikaiseksi kokeilla lettikampausta hiuksiini. Annan kuontalo oli hyvä muistutus siitä, miten kivalta se voikaan näyttää.

Lähteet JP, Barack ja Idolit.

Happyhappyjoyjoy

Olen surkea kaikkien projektien, haasteiden ja lupaustenkin kanssa. Rajapäivämäärät ja sovitut asiat muuttuvat täydelliseksi suklaapuuroksi (oi, tuli nälkä) välittömästi pääni sisällä. Tästä huolimatta, ei saa kuitenkaan ajatella, etteikö minua kannattaisi heittää hauskoilla haasteilla, sillä nautin niistä suuresti ja teen kaiken kuitenkin aikanaan.

Tässä nyt lista outouksista, joita on ainakin pohdittu oikein ajan kanssa.

1. Kunnolla kuoritut mandariinit
Kuori ei sinällään ole hirveän herkullinen makuelämys ja myös minä muiden tavoin pyrin repimään sen mandariineistäni pois, mutta se ei pelkästään riitä. Ne valkoiset hörhelöt, jotka ovat liimautuneet jokaiseen mandariiniviipaleeseen, on saatava myös irti. Makuelämys muuttuu hieman, mutta täytyy myöntää että vaikutus paremmasta lopputuloksesta taitaa johtua pääosin pääni sisällä syntyneestä pakkomilteestä. Menee muuten ihan törkeästi aikaa, kun ne kaikki pitää raaputella pois ennen nautintoa!
Minulla on myös sama juttu kuin Bisquitsilla, eli tykkään paljon enemmän vihreistä banaaneista kuin normaaleista keltaisista. Itse asiassa olen allerginen banaaneille, mutta jostain syystä vihreitä pystyn syömään ongelmitta.

2. Joku muu unikaveriksi kuin kännykkä
Joka ilta kun lamppu sammuu asetan kännykkääni herätyksen (07:27) ja heitän sen lattialle mahdollisimman kauas sängystäni. Syy ei piile siinä, että yritän saada itseni aamuisin nousemaan sammuttaaksen herätyskellon (vaikka sekin on toki kelpo sivuvaikutus) vaan siinä, että uskon kännykän lähettävän vaarallista säteilyä enkä voi nukkua, jos Herra Sony Ericsson hengaa kanssani samalla tasolla.

3. Siisti vessa
Myönnän, tämä on pakkomielteeni. Mikään ei ole kamalampaa kuin likainen vessa. Jos vieraita on tulossa ja paikkojen pitää olla siistit, tarkistan aina ensin vessan sillä se on minusta kaikkein tärkeintä (kunhan muualla ei ole mitää överikamalaa, kuten esimerkiksi viime viikolla, jolloin 3v. serkkuni oli päättänyt leikkiä makaroonipussilla..). Tummat hiukset lavuaarissa ovat pahimpia ja vaaleatkin aiheuttavat vilunväreitä. Outoa tästä tekee se, että vaikka olen kaikkea muuta kuin siisti ihminen, vessa tosiaan pysyy aina putipuhtaana. Olen myös samis Idolsin Marikan kanssa, joka pitää tärkeänä että vessanpytyn kansi on aina alhaalla (itse toimintahetkeä lukuunottamatta tietenkin, ehhehehee).

4. Kauheat aamut ja soiva muki
En tiedä mistä meidän astiakaapissa majaileva soiva kahvimuki on peräisin, mutta se tosiaan kuuluu vakiovarusteena niihin kaikkein ankeisiin aamuihin, jolloin naamani muistuttaa haisunäädän takapuolta ja mielialani jotain vielä hirveämpää (ja tadaa, siinä katosi nälkä).
Minusta kuitenkin on kieroutuneesti erittäin huvittavaa juoda ärsytyspäivinä aamukahvinsa ylipirteänä soivasta naurettavasta mukista, jonka kanssa menisi pidemmän päälle hermot. Onneksi huonoja aamuja on melko harvoin ja muki on vielä tähän saakka ainakin ollut lentämättä ulos ikkunasta.


5. Munan rikkomisen sietämätön vaikeus
Siis tämä on asia, jota En Vaan Osaa. Väitän pärjääväni melko hyvin keittiössä ja hallitsevani kaikki perustaidot, mutta raa'an munan rikkominen on taito, joka majailee jossain aivan eri sfääreissä keittotaitojeni kanssa. Löytyykö kohtalontovereita vai olenko ainoa täysikasvuinen ihminen, joka kokee asian ylitsepääsemättömän haastavaksi?

Sitten muihin asioihin, nimittäin, hitto vie olisittepa nähneet ilmeeni kun näin kommenttiboksissa vinkit annetuista tunnustuksista blogia kohtaan. Ihan huippua! Sain Caramelokselta ja Ahaalta Premio Dardos -lätkän ja Caramelokselta vielä I love your blog -tunnustuksen. Kk antoi myös suloisen myyrä-palkinnon, vau! Viime viikon hoinkin vain otsikon osoittamaa rallatusta, kun oli niin hyvä mieli. Kiitos! Itse en viitsi näitä enää eteenpäin laittaa, mutta muuten vain voisin osoittaa paljolti kiitosta Bien dans sa peau-, Oi ihana turhamaisuus!- ja Dirty pretty things -blogeille, jotka ilostuttavat ja antavat uutta inspraatiota poikkeuksetta.

Hyvää alkanutta viikonloppua kaikille, olkaahan outoja ja pitäkää hauskaa!

Kuvat; mandariini ja muna.

Beauty of 30's, 40's and 50's

IOUD:n hiljaiselo jatkuu vielä jonkin aikaa, kun eräs nimeltä mainitsematon bloggari viettää kiireisintä viikkoaan pitkään aikaan ja on jo nyt stressaantunut (vaikka nyt on vasta tiistai).

Joutessaan on kuitenkin enemmän kuin toivottua osallistua arvontaan ja ihailla näitä kuvia, joita on poimittu vanhoista lehdistä - pääosin Voguesta. Otokset todistavat, että muoti-ilmiöt muodostavat kirtokulun lisäksi hetkittäin myös kauheita luomiksia, (lue: kokosammari tai kokobeige) joita ei toivoisi enää koskaan näkyvän muotinäytöksissä. Todellisia helmiä ja hienoja oivalluksia editoriaaleista kuitenkin löytyy vuosilukua katsomatta. Myös humoristiset kuvat ja asetteluilla leikittely on mielenkiintoista seurattavaa. Kertokaa hei tekin mielipiteenne!

Lähteenä FotoDecadent.

Stockholm tour

Tässä vähän kertomusta Tukholman reissumme kulusta ja jos oikein tärppää, niin saattaa sieltä onnistua poimimaan vinkkejäkin Ruotsiin suuntaavalle.

Matkustimme siis meren yli Viking Linellä, jonka kanssa matka sujui varsin mutkattomasti. Tosin reissua olisi voinut helpottaa, jos emme olisi siirtäneet kelloa väärään suuntaan, mutta kevyen säädön jälkeen ongelmista selvittiin ja sähläämisestä muodostui matkan hauskin vitsi parin tunnin yöunien jälkeen (ei me siellä diskossa oltu, univajeeni johtuu vaan siitä, etten ikinä saa laivoissa jostain syystä unta?)

Kun tajusimme, että olimme heränneet laivalla pari tuntia liian aikaisin ja nukkuneet pari tuntia liian vähän, olivat kahvi ja auringonkukansiemen-sämpylä enemmän kuin paikallaan.

Aamukävely Tukholman läpi aamu kahdeksalta oli niin ihanaa, että sitä on vaikeaa kuvailla. Kipitimme Gamla stanin, vanhan kaupungin läpi pikkukujia ja ihailimme näyteikkunoita. Muun muassa tuo yläpuolella oleva Burberryn erikoinen takki herätti kiinnostusta niin minussa kuin äidissänikin.

Heti Freys-hotelliin (suosittelen! loistava sijainti ja ihana sisustus) päästyämme jätimme kamat säilytykseen ja suuntasimme kohti oikeaa aarreaittaa, Stockholm Quality Outlettia. Outlet-myymälä oli ihana. Jetsulleen sitä, mitä Acnen, Peakin, Filippa K:n, Hopen, Whyredin ym. liikkeiden poistomyymälöiltä voi odottaa. Tosin täytyy huomauttaa, että vaikka kyseessä on outlet, ovat hinnat silti melko korkeat, sillä myynnissä on lähes pelkästään kalliita merkkituotteita. Itse löysin ihanan pipon ja hanskat, laukut ja alusvaatteita, mutta niistä lisää sitten myöhemmin.

Ja hei, se aukeaa sitten yhdeltätoista! Tämä tuli opittua oikein kantapään kautta sen jälkeen, kun kökötimme porttien takana kymmeneltä ja tyydyimme juomaan aamukahvit paikallisen Shellin baarissa.

Epäjärjestelmällisen järjestelmällisesti tähän väliin vähän ruokakuvia:

Yritin epätoivoisesti ikuistaa ilman salamaa hotellin aamupalalla nähdyn tuikkuviritelmän.

Ostoksia tuli tehtyä myös keskustan eli Cityn monissa ihanissa liikkeissä kuten Topshopissa, Souk-ostoskeskuksesta löytyvässä Monkissa ja muissa pikku liikkeissä, sekä satunnaisissa kaupoissa, jotka löytyivät mm. Mäster Samuelsgatain ja Klarabergsgatanin varrelta.

Seuraavana päivänä suuntasimme Södermalmille, josta löytyikin vaikka kuinka ihania ostoshelmiä! Kierroksen aloitimme Hornsgatanin kirpiksistä. Esimerkkinä Filippa K second hand, joka pikavisiitillämme vaikutti varsin ihanalta. Hinnat tosin ovat samaa luokkaa kuin normaaleissa myymälöissä, sillä vaikka tuotteet ovat käytettyjä ovat ne kuin uuden veroisia ja laitettu kauniisti esille.

Hornsgatania pitkin kävelimme Götgatanille saakka. Matkalla tuli vastaan monia ihania pikku liikkeitä! Ainakin pari kiinalaisen lääketieteen kauppaa, joista äitini oli enemmän kuin innoissaan. Tässä kuva eräästä pienestä kenkäkaupasta, josta sitten loppujen lopuksi ostinkin Ugg-henkiset läpsyttimeni.

Takki Pieces, huivi Pieces, T-paita Carlings, farkut Vero Moda, kengät Roots + hattu H&M

Erittäin kaunis Marian puisto

Kuvasta bongattavissa myös mama, sen ylihieno takki ja erään laiskan ostoskassit..

Götgatanilla pääsimme ihastelemaan mm. Weekdayn, Amarican Apparelin, Monkin ja Filippa K:n liikkeitä. Liikkeitä oli vaikka kuinka paljon ja ne olivat todella isoja! Oli ihana huomata, miten epä-turhauttavalta tuntuu kun oikeasti on tarjontaa ja laaja valikoima. Tästä on ollut jo juttua Topshopin kohdalla, mutta minä olen valmis myös adressoimaan ainakin Weekdayn, Monkin ja American Apparelinkin liikkeet Suomeen ja vähän horioppia!

Pitäähän sitä jostain energiaa saada rankkojen shoppailujen välissä. Kuvassa oikeasti suussa sulava marjapiirakka.

Götgatanilta suuntasimme metrolla (käytimme metroa melkein kaikissa siirymissä! Ostimme kätevän SL:n 3 päivän matkakortin, jolla sai matkustaa rajattoman monta kertaa ja minne tahansa.) kohti Östermalmia, Tukholman luksusliikkeistä koostuvaa kaupunginosaa. Sieltä löytyy kuitenki yksi helmi, jota ei vain voi millään ohittaa. Urban Outfitters, jota kannattaa käydä katsomassa ihan vaikka vain sen huikeiden puitteiden vuoksi. Kauppa on rakennettu vanhaan elokuvateatteriin ja tilat ovat todella upeat sisältä päin. Lisäksi siellä saa ihan huippua palvelua! Sovituskopille mentäessä avustaja ottaa vaatteesi, johdattaa sinut (kultaiseen ja ihanasti valaistuun) sovituskoppiin, avaa sen (kultaisella) avaimella ja jättää sovittamaan rauhassa. Sen lisäksi niitä saa vielä juoksuttaa kaupassa ympäriinsä hyvällä omallatunnolla hakemassa eri kokoja tai värejä. Ja kaikki ruotsittaret vaan hymyilevät ja ovat ihanan ystävällisiä.

Tälläisesta en ollut kuullutkaan, onko joku testaillut Bambi-hajuvettä?

Tämä tunnelmallinen saippuakauppa löytyi Götgatanin varrelta. Tuolta löytyi vaikka mitä kylpyvaahdosta hiustenhoitoon, kaikkea maan ja taivaan välillä. Itse ostimme suklaakakun näköitä käsisaippuaa ja glitterihyytelövartalogeeliä. Voiku hurmaavampaa olla? Olen käynyt samaisessa liikkeessä myös Lontoossa.

Ennen laivan lähtöä oli käytävä vielä nauttimassa yhdet tunnelmalliset kahvit. Tällä kertaa maistoimme vanilijalattea ja pakko sanoa, että härreguud se oli hyvää! Jos jollain on joku hyvä vinkki tai resepti vanilijalatesta niin I'm all ears!

Paluu tapahtui Vikingin iltalaivalla Antti Tuiskusta, öö.. nauttien ja loistavaa ruokaa syöden. Tax free shoppailuja suoritettiin myös, mutta kaikki aikanaan. Kaikin puolin täytyy sanoa, että ihana reissu! Tukhlma on kaupunki, joka todella vie sydämen mennessään. Tahtoo takaisin!

Ps. Reissaattiin koko matkan seuraten Mintun vinkkejä, suosittelen siis Muotishoppaajan Tukholma -opasta kaikille Erittäin Lämpimästi. Sieltä löytyy kaikki oleellinen ja vinkit esimerkiksi kulkemisesta eri kaupunginosiin.

Ps 2. Muistakaa siirtää kellot ja tsekata seitsemältä Muodin Huipulla, sinne tulee tänään Sarah Jessica Parker!