Kyse ei kuitenkaan ole mistään häikäisevän hulppeasta projektista, vaan yksinkertaisista tuunauksista tanssiryhmämme pukuja varten. Ostin GT:stä vaaleansiniset sukkahousut, jotka oli sitten katkaistava leggings-pituuteen. Homma kuulostaa helpolta, saksimaan vaan ja yksi jousto-ommel, mutta minulta se vaati erityistä ponnistelua. Ärräpäät pärisi ja hakaneulat lenteli nopeammin kuin norsun häntä nousee (olen aina ollut haka näissä sanonnoissa..).
Meilläkin oli pantapaja pystyssä Oi ihana turhamaisuus-Marian tapaan. Liimasin pikaliimalla silkkiset nauhat valmiisiin pantoihin sillä tuloksella että kyynärpääni jumiutui pöytään ja etusormi ylähuuleen. Mutta hei, hienot tuli (;
Panta in action. Ja jollei tekstin perusteella ole tullut hiusten väriä ilmi, niin tässä on lisätodisteita. Ensimmäinen kuva missä itse esiinnyn muuten, huii!
Kaiken kaikkiaan on kyllä pakko sanoa, että tuntui mahtavalta tehdä jotain itse ja nähdä työnsä tulokset. Vielä kun saisi hiukan kärsivällisyyttä lisää ja tietysti uuden ompelukoneen. Hello kittyä en fanita sitten pätkääkään, mutta joku koristeltu ihanuus katin tyyliin olisi varmasti hyvä motivaation lähde.
Loppuun vielä pienen pieni kysely; Mitä pidätte ompelupostauksista ja -blogeista? Alkaako jokaisen vinkit pursua jo korvista vai saatteko vain lisää intoa? Entä miten teiltä luonnistuu tuo neulalla tökkiminen? En kai ole ainoa taidoton blogimaailmassa? :D
6 kommenttia:
Täytyy sanoa että en itse oikein välitä näistä ompelu jutuista, mutta johtuisiko siitä että itsekkään en osaa ommella sitten ollenkaan. :D
Anonyymi: Jes, olen löytänyt kohtalontoverini! Minä en ainakaan jaksa enää hirveästi innostua erilaisista käsillä näpertely ideoista, alkaa vaan ketuttaa kun en itse osaa :D
Tostahan tuli aivan ihana, vau! :)
hui tuli ihan erilainen fiilis lukea tätä blogia nähtyäni kuvaa susta! tiedän innostuvani ihan liian helposti, mutta silti mahtavaa :)
Toisaalta minua kiinnostaa tälläiset postaukset, koska kuvittelen saavani näistä inspiksen, toisaalta taas olen niin tumpelo ja äkkipikainen, ettei niistä tuotoksista tulisi mitään. :D
Ja niin, et siis todellakaan ole ainokainen avuton blogimaailmassa. Pannoistahan tuli tosi nätit!
Maria: Kiitos, itse olisin halunnut ehkä vähän näyttävämmän rusetin mutta näillä mennään ja uutta en ainakaan ihan hetkeen tee :D
Petra: Tämähän onnistuu hyvin, senkun vähän vilauttaa hiusrajaa niin innostus kasvaa silmissä :D Ei vaan, minusta tuntuu että mitä pidemälle mennään, sitä henkilökohtaisemmiksi ja epäanonyymimäisiksi kirjoitukseni menevät.. Eli siis stay tuned, hiljaa hyvä tulee!
Rosa: Minulle tulee aina ihan samat fiilikset! Joskus, päätän todella tehdä jotain blogien inspiroimana mutta voit arvata saanko todellisuudessa mitään aikaiseksi :D Niin ja huima kiitos (:
Lähetä kommentti