sunnuntai 11. toukokuuta 2008

Oh mama!


Äitienpäivä alkaa tottakai "yllätys"aamiaisella. Tällä kertaa tarjoilin voileipiä, ison kupin kahvia ja tätä itse tekemääni herkkua nimeltä vadelma-daim-vaahto. Valmistaminen oli ihan törkeän helppoa ja maku ah niin ihana! Eli purkillinen vaahtoutuvaa vanilijakastiketta, se vaahdoksi ja joukkoon lisätään maitorahka kupponen, pussi vadelmia sekä kaksi isoa patukallista murskattua daimia. Määrät eivät ole niin tarkkoja, ne voivat vähän heittää maun ja mahdollisuuksien mukaan.
Tänä vuonna valkovuokot saivat kaverikseen muita pihalta kerättyjä luonnonkukkia. Ja yhden löydetyn narsissin, hitsi miten kaunis kukka muuten! Ja tuo puolialaston Linda Lampenius kortti on sitten minun huonoa huumoria ja siis todellakin vitsi, älkää vetäkö siitä mitään omia johtopäätöksiänne :D
Lahjana toimi orvokkikori, joka sopi kuistillemme kuin nakutettu!


Äideistä päästään kätevästi isoäiteihin, minäkin haluan olla tämän näköinen sitten vanhoilla päivilläni:

Kuvat

Kättä pystyyn kaverit, kenellä menee äitienpäivä aamu aina perinteitä noudattaen itse tehdyn aamiaisen ja valkovuokkojen merkeissä?

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

MINULLA :D aina joka äitienpäivänä sama juttu :D:D

Becka kirjoitti...

Anonyymi: Jep! Juuri mietin että millasta sopaa kaikki vanhemmat aina selittävät "oli ihana yllättys kun kahvit tuotiin sänkyyn!" Ei kyllä varmasti ollu yllätys :D

dolce kirjoitti...

Ihanan näköistä tuo vaahto, pitää kokeilla .) Vadelmat ja daim iskevät nimittäin kumpikin!

Peippo kirjoitti...

Meillä äitienpäivää ei oikeastaan juhlita. Joskus, kun minä ja siskot oltiin pienempiä, päivä alkoi aina äidille tarjotulla aamiaisella ja valkovuokoilla ja jatkui itsetehdyillä lahjoilla. Nyt tuo kaikki on jotenkin jäänyt. Viime vuonna ainoastaan pikkusisko muisti äitiä itsetehdyllä kortilla. Tänä vuonna pikkusisko ja isosisko antoivat äidille suklaata, minä en mitään. Äitienpäivä tuntuu jotenkin turhalta. Taas yksi niitä päiviä, joita tulisi viettää joka päivä.